Postaus vieraalla kielellä: It's really a summer now!

Hi guys! As you see, I am going by the easy way today and writing in English. Right now I am laying on our balcony and trying to be on shadow. It is so warm today! I have been on sun a long time but I have to admit, I am not that good with sun. My skin doesn't like sun and I am always telling to myself that I love sun but still I am having better feeling in shadow. It feels like my face has already burned. I'm not getting tanned that easily, my very white skin just burns. But I am waiting to get freckles! I'm usually getting those on my face, my legs and my arms. It is really summer now, huh!

I would like to tell you about something new in my life but I'm gonna post next Tuesday a little bit about latest news, so let's save those. This Sunday is actually my last day of holiday. It hasn't been a real holiday cause I still have some university works to do. But tomorrow I will start my summer job and don't have holiday in three months. I'm am working at newspaper and I am really looking for it to start. I love that job, I was there in same work place last summer too and have done randomly shifts there after summer too. I would love to be a professional journalist and this is my way to get my dream job.

Now I will finish my last school work so I have to stop writing. See you guys and enjoy of this amazing summer weather! <3


Oma taustani englannin kielen kanssa: Tällä kertaa todellakin menin helpoimman kautta ja valitsin kieleksi englannin. Minä, kuten kaikki muutkin edes suht nuoret suomalaiset, olen opiskellut englantia lähes koko koulu-urani ajan. Aloitin englannin opiskelun kolmannella luokalla ja olin itse asiassa kielessä niin hyvä, että sain opettajalta erillisen harjoituskirjan, koska tein vapaa-ajallani etukäteen varsinaisen kirjan kaikki tehtävät, haha. Olin hyvä englannissa lukioon asti, jolloin mulla alkoi olla vaikeuksia kieliopin kanssa. Lopulta kirjoitin englannin arvosanalla A. 

Lukion jälkeen lähdin reilille ja matkustelin muutenkin paljon, sekä asuin ulkomailla, joten nykyään englanti sujuu taas huomattavasti paremmin. En osaa hienoja lauserakenteita ja sanavarastoni on suppeahko, mutta pärjään kielellä ihan mainiosti missä tahansa tilanteessa. Ymmäretyksi tuleminen ei ole ollut koskaan ongelma, vaikka kielioppisäännöt ovatkin tuottaneet vaikeuksia. Englanti on selvästi vahvin vieras kieleni, vaikka sitä ei tulekaan enää päivittäin puhuttua.

Fiilikset postauksen kirjoittamisesta: Kerrankin helppo postaus tässä postaussarjassa! Virheiltä ei varmasti vältytty, mutta kirjoittaminen oli sujuvaa ja vain yhden sanan kirjoitusasu piti tarkastaa sanakirjasta. Postaus tuntui ihanan rennolta kirjoittaa näin aurinkoisena sunnuntaina omalla partsilla loikoillen.

Onko teilläkin englanti vahvin vieras kieli? Tuntuuko englanti unohtuneen kouluaikojen jälkeen vai onko kielitaito vahvistunut koko ajan?

DIY pöytä - tuunasimme roskalavalta haetun keittiön pöydän

Päätimme hankkia keittiöön isomman pöydän vanhan Ikean kahden hengen pöydän tilalle. Halusimme molemmat kokeilla pöydän maalaamista saadaksemme omaperäisen lopputuloksen. Facebookin ostoilmoitus tuotti tulosta, ja haimme kotiin täyspuisen neljän hengen ruokapöydän jatkopalalla.

Ensimmäinen vaihe oli kasata jalat kiinni pöytään parvekkeelle levitettyjen lehtien päällä. Maalausvaiheessa jalkojen olisi ollut turvallisempaa olla irti, mutta totesimme maalaamisen vaikeutuvan lähemmäs lattian tasoa mentäessä. Pöydän kasaamisen jälkeen pääsimme kaikkein raskaimpaan vaiheeseen, hiomiseen.

Hiomista varten haimme pari palaa karkeaa hiomapaperia. Homma oli helpompi hoitaa hanska kädessä, ja hiomiseen meni aikaa pari tuntia. Mun käsi kramppasi jatkuvasti ja olin ihan puhki neljäsosan hiottuani, joten poikaystävä otti suuremman roolin tässä vaiheessa ja hoiti hiomisen loppuun.



Päätimme maalata vain pöydän kannet ja sivut ja jättää jalat kokonaan maalaamatta. Tämä tarkoitti pöydän jalkojen teippaamista suojaan maalilta. Aluksi teippasimme tunnollisesti joka kohdan, kunnes ensimmäisen jalan puolivälin jälkeen hyödynsimme sanomalehteä myös suojaamisessa. Teippaukseen kului yllättävän kauan aikaa, kokonaisuudessaan noin pari tuntia.

Seuraava vaihe oli mielestäni kaikkein hauskin: maalaaminen! En ole pitkään aikaan maalannut mitään, ja maalaus oli yllättävän rauhoittavaa ja mukavaa. Jäljestä ei tullut tasaista, mutta se ei ollut tarkoituskaan - halusimme pöydän näyttävän itse tehdyltä. Kokonaisia siveltimen vetoja oli mahdotonta tehdä, ja pöydän pinta jäi rosoiseksi ja epätasaiseksi. Jäljestä tuli kuitenkin todella kivan näköinen!

Maalaamiseen käytimme Rust Oleum -merkin Chalky Finish kalustemaalia värissä Bramwell. Kummallakaan ei ollut ennestään järin paljoa kokemusta kalusteiden maalaamisesta, mutta tutkiskelun jälkeen totesimme tämän olevan meidän tarkoituksiimme sopiva maali. Mitään valittamista maalista ei ollut, vaan se toimi hyvin ja väri on purkin kuvauksen mukainen.



Annoimme maalin kuivua noin vuorokauden. Parvekkeelle paistoi aurinko päivällä niin kuumasti, että se varmasti nopeutti kuivumista. Kuivumisen jälkeen pöydän pinta täytyi vielä lakata. Käytimme tähän Rust Oleumin kalustelakkaa, joka oli spray-muodossa. Maalia emme viitsineet spreijata, jotta sitä ei tarttuisi parvekkeen seiniin ja kalusteisiin, mutta värittömän lakan kanssa tätä ongelmaa ei ollut. Lakka tosin haisi niin pahalta, että en kestänyt olla parvekkeella tai edes mennä sinne vuorokauteen, joten poikaystävä hoiti lakkaamisen.

Vuorokauden jälkeen lakka oli täysin kuivunut ja tadaa - pöytä oli valmis! Enää tuli irroittaa teipit pöydän jaloista. Irroittaminen oli nopeampaa kuin teippaaminen, mutta niiden irti rapsuttamisessa meni oma aikansa, erityisesti niissä kohdissa, jossa maalia oli teipin päällä. Lopuksi kannoimme pöydän sisälle paikallensa.


Mitä kannattaa ottaa huomioon? Lakka jätti haalean laikukasta jälkeä pöytään. Laikut olisi voinut varmaan välttää sutimalla lakan spreijaamisen sijaan, mutta meitä laikut eivät haitanneet. Nyt noin kuukauden jälkeen laikut eivät edes enää näy pöydässä. Teippaamisen kanssa kannattaa olla tarkkana, ja sanomalehtiä vinkkaisin laittamaan mieluummin liikaa kuin liian vähän maaliroiskeiden vuoksi. Niitä nimittäin tulee vaikka on kuinka varovainen, mutta onnistuttiin välttämään kokonaan maalin putoaminen parvekkeen lattialle. Pöytä ja maalauspaikka haisee jonkun aikaa voimakkaasti, mikä voi aiheuttaa jollekin päänsärkyä. Maalin täytyy myös antaa kuivua rauhassa, joten sisällä maalaaminen voi olla haastavaa.

Koska saimme pöydän roskalavalta ilmaiseksi, tuli prosessi kokonaisuudessaan maksamaan meille noin 40 euroa. Tämä sisältää siis hiomapaperit (joita jäi vähän yli), maalin (jota jäi puoli purkkia yli), uudelleen käytettävän maalipensselin ja lakkapurkin, jota jäi myös vähän yli. Jatkopala jätettiin kokonaan käsittelemättä ja maalaamatta, joten siihen ei kulunut välineitä. Lisäksi sain vanhasta pöydästä reilu kympin verran kirpparilla. Vielä pitäisi pari tuolia hankkia, mutta nekin olisi kiva löytää käytettyinä, ja kiire niillä ei ole.

Täällä ollaan todella tyytyväisiä lopputulokseen! Mitä te tykkäätte?



Kuukauden ekoahdistus: Miksi ihmiset eivät välitä?

Maapallo, luonto, ympäristö ja eläimet ovat minulle tärkeitä. En ole täydellinen, mutta en halua tuhota maapalloa ehdon tahdoin. Jos teen epäekologisia asioita oman mielihyväni tai laiskuuteni takia, yritän kompensoida ne ympäristöystävällisillä asioilla. Suosin kotimaista kasvisruokaa, ostan vaatteeni kirpparilta, pohdin kuluttamistani ja yritän vähentää päästöjäni.

Sitten avaan sosiaalisen median ja luen useita kommentteja ihmisiltä, jotka uhoavat syövänsä pelkkää lihaa aamusta iltaan ja kuluttavansa niin paljon kuin mahdollista, koska ei vaan kiinnosta.

Miksi ihmiset eivät välitä?


Tiedän, etten yksittäisenä ihmisenä pysty tekemään määrääni enempää asioille. Kaikki voivat kuitenkin tehdä jotain, eikä kenenkään panos mene hukkaan. Joukossa on voimaa, ja jos joukko tekee hyviä valintoja, tekee niitä jatkuvasti suurempi määrä ihmisiä.

Masentaa yrittää itse parhaansa ja huomata sitten muiden haistattavan pitkät koko ekologiselle ajattelutavalle. Viherpiiperrystä ja ituhippeilyä, sitä tuntuu ympäristöystävällinen ajattelutapa olevan. Ennen luontoa kunnioitettiin ja sen kanssa haluttiin elää tasapainossa. Millon itsekäs perseily tuli tärkeämmäksi?

Kerskakulutus on sietämätöntä, mutta välinpitämätön asenne sattuu syvemmälle. Kaikkien ei tarvitse muuttaa koko elämäntapaansa, mutta niin kauan kuin jotkut eivät muuta mitään, täytyy toisten muuttaa kaikki. 


Vegaaneja usein halveksutaan ääri-ilmiön takia, mutta miettivätkö nämä ylenkatsojat ikinä, kenen puolesta vegaanit toimivat? Eivät ainakaan itsensä. Ilmastokiihkoilijat eivät ole huolissaan itsensä ja oman elämänsä puolesta. Niin on kuitenkin kiva uskotella itselleen samalla kun postaa pilkkakuvia Greta Thunbergista Facebook-ketjuihin.

Joskus toivoisin pystyväni olemaan yhtä välinpitämätön. En ikinä maapalloa kohtaan, vaan niitä muita ihmisiä kohtaan. Jotta en ahdistuisi valtavasti siitä, miten ikäviä asenteita ihmisillä on. En tarkoita edes niitä, jotka eivät halua muuttaa paljoa elämästään maapallon puolesta. Tarkoitan niitä, jotka vannovat kuluttavansa entistä enemmän vaan ärsyttääkseen mun kaltaisiani ihmisiä. Koska ei vaan perkele kiinnosta.


En halua jättää tulevalle sukupolvelle saastunutta maapalloa. Vielä vähemmän haluan jättää heille ajatusmaailman, jonka mukaan kaiken tuhoaminen on ihan okei.

Seitsemäntoistavuotias ruotsalainen ilmastoaktiivi ei herättänyt ihmisiä, vaan sai pilkkakirveet soimaan yhä pahemmin. Mikä ihmisiin tehoaisi?

Kesän ekologinen bucket list

Kesä lähestyy ja some alkaa täyttyä erilaisista listoista, jotka sisältävät suunnitelmia kesälle. Tykkään itsekin tehdä vastaavia bucket listeja (onko tällä mitään järkevää suomenkielistä vastinetta...), ja viime vuonna tein rennon to do -listan kesälle. Tästä voit katsoa, miten se toteutui. 

Tänä vuonna panostan ekologiseen listaan, ja tietenkin poikkeustilaystävälliseen, vaikka toivonkin tilanteen olevan parempi kesän puolivälissä kuin nyt. Tietenkään kaikki asiat listalla eivät ole sataprosenttisen ekologista, mutta mikä oikeasti edes olisi sellaista. Tarkoitus on etsiä listalle kivoja juttuja ja vaihtaa niitä saastuttavimpia asioita kevyempiin juttuihin.


Lue kolme kirjaa
Yksi kirja kesäkuukautta kohti, eihän kuulosta pahalta? Lukeminen on jäänyt vähemmälle opiskelukiireiden myötä, mutta kesällä haluan löytää aikaa kirjoille.

Osta vaatteita vain käytettyinä tai vastuullisesti tuotettuna
Mun tekee ainakin kesällä mieli ostaa lisää vaatetta, kun myymälät puskevat esille kaikkea farkkushorteista sandaaleihin kukkamekkojen kautta. Oon korona-aikana kaivannut ihan hirveästi kirppareille, ja nyt kun ne avataan, aion keskittää ne mielihyväostokseni sinne. Jos kaipaan jotain uutena, on tänä kesänä se sallittua ostaa vain vastuullisilta yrityksiltä. Ei pikamuotia mulle, kiitos.

Makoile parvekkeella auringosta nauttimassa
Ympäristöystävällistä sekä poikkeustilaystävällistä samassa paketista. Parasta on, että tähän pakettiin voi yhdistää myös kirjojen lukemisen. Meillä on ihana partsi, ja kesällä siitä kannattaa nauttia erityisen paljon.

Hoida viljelypalstaa säännöllisesti ja syö oman palstan tuotoksia
Oikeasti, mikä voisi mennä tästä ekologisemmaksi? Oman ruoan tuottaminen ja sen syöminen, ja kyseessä on vieläpä ihan perus kasvikset ja juurekset. Ah, en malta odottaa ruoka-aineiden hakemista omalta kasvimaalta.


Käy uimassa lähisaaressa
Loistava uimapaikka sijaitsee kävelymatkan päässä pienessä saaressa, joten haluan hyödyntää sitä kesällä. Huippua olisi kävellä vielä uikkarit ja pyyhe päällä takaisin kotiin, siinä olisi sitä todellista kesäloman tunnelmaa!

Suppaile
Tämä kohta jäi viime vuonna täyttymästä Vaasan vesistöjä kohdanneen suuren kakkakatastrofin myötä. Toivotaan, ettei tänä vuonna sen enempää kakat kuin koronatkaan vie suppailumahdollisuuksia. Vedessä liikkuminen ja paikkojen tutkailtu ilman bensaa tai mitään päästöjä sopii ekologiselle listalle kuin nakutettu.

Älä lennä ulkomaille
No, tämä nyt on aika helppo luvata tässä vaiheessa maailman tilannetta. Yhteydet kuitenkin aukeavat jossain vaiheessa, joten jos ulkomaille tänä kesänä halajan, tulisi se tehdä muuten kuin lentämällä. Mulla on kyllä yksi erittäin kiva ulkomaan road trip suunniteltuna, katsotaan jos toteutus onnistuisi...

Lähimatkaile
Mun kesän tavoite on kiertää koko Pohjanmaa, eli lähimatkailua pitäisi tulla harrastettua tänä kesänä oikein olan takaa. Tämän listan myötä voisin lähimatkailla ihan Vaasankin sisällä, esimerkiksi museoissa, jotka ovat edelleen yhtä lukuunottamatta käymättä... Okei, tähän pitää tulla muutos. Mutta lähimatkailu kunniaan!


Lisäksi aion listan ulkopuolelta varmasti ainakin syödä jäätelöä, katsoa Netflixiä ja piknikeillä ulkona. Ekologisuudesta tai tavoittellisuudesta en tiedä, mutta tunnen itseni sen verran hyvin, että nuo tulen toteuttamaan. Eikä haittaisi istua paria iltaa laiturin nokassa kavereiden kanssa, kesäiset merimaisemat ovat niin upeita.

Ps. Pahoittelut kaikille, jotka odottivat tätä postausta jo eilen. Olen luvannut postata joka tiistai ja lauantai (poislukien jos kuun viimeisen päivän postaus osuu ma-ke tai pe-su välille), ja nyt ensimmäistä kertaa tänä vuonna jätin tiistaipostauksen väliin. Eilinen päivä oli yksinkertaisesti niin täysi, ettei postauksen kirjoittaminen mahtunut mihinkään rakoon, ja aivot kaipasivat levähdystä. Palataan taas lauantaina asiaan, jos ei jo huomenna travel thursdayn parissa! <3

Rohkeasti oma tyyli kesäksi (ja muille vuodenajoille)


Kesä tulee ja pukeutuminen pääsee taas suurempaan osaan, kun ulkona tulee vietettyä säiden lämmetessä entistä enemmän aikaa. Vaikka kesä tulee olemaan poikkeuksellinen, toivon silti pääseväni edes vähän ihmisten ilmoille ja myös niiden muiden ihmisten kanssa. Tykkään ilmaista itseäni pukeutumisella, joten onkin hyvä aika miettiä, millaista tyyliä haluan edustaa kesällä (ja millaista sitten todellisuudessa edustan).

Tällä hetkellä olen aivan ihastunut leveälahkeisiin housuihin. Mulla meni monta vuotta ymmärtää, että leveät lahkeet voivat olla hienot ja tyylikkäät eivätkä tuo vaan mieleen muistoja ala-asteen leveälahkeisista samettifarkuista. Omistan tällä hetkellä kolmet leveälahkeiset housut, ja luulen, etten enempää tarvitse. Nuo kolme paria ovat kuitenkin keskenään niin erilaiset, että saan jo vaikka mitä yhdistelmiä tehtyä niiden avulla. Vielä hieman jännitän leveiden lahkeiden käyttöä muiden keskuudessa, joten tähän tarvitsen lisää rohkeutta.


Samanväriset ylä- ja alaosa houkuttelevat mua pukeutumisessaan. Valkoista en osaa käyttää alaosassa, vaikka olenkin nähnyt upeita, valkoisia kokonaisuuksia. Luontevampi väri kokopukeutumiseen mulla on vihreä, jota kaappini pursuavat. Haluan rohkeasti uskaltaa käyttää vihreitä housuja vihreään takkiin ja mahdollisesti vielä vihreään huppariin yhdistettynä (huomaattekos, etten ole kovin optimistinen hellesäiden suhteen). Jos muut saavat yhden värin koko asussa näyttämään lisältä muissakin väreissä kuin mustassa, miksen minäkin kokeilisi.

Haluaisin myös ihan hirveästi oppia käyttämään mekkoja ja hameita. Oon ihan viimeisen päälle housutyttö, ja helmat eivät ole aiemmin tuntuneet yhtään omilta. Pikkuhiljaa olen kuitenkin totutellut hameiden ja mekkojen käyttöön arkipukeutumisessa. Kesän tullessa on hankala käyttää lämpötilaa tekosyynä, varsinkin kun mekon alle voi pukea paidan ja jalkaan vetää sukkahousut. Näiden käytössä haluan oikeasti skarpata!


Rakastan pukeutua väreihin, mutta välillä muiden mielipiteet arveluttavat. Teininä painelin menemään ilman mitään ongelmia keltaisissa converseissa, pinkeissä sukissa, liiloissa farkuissa, sinisessä takissa ja punaisessa paidassa. Aikamoinen väripaletti siis, mutta tykkäsin siitä. Nykyään pukeudun hillitymmin, vaikka en välttämättä haluaisi. Yhtenä päivänä kävin kaupassa päälläni turkoosit housut, tummanpunainen huppari ja pinkki takki. Mulla oli tosi hyvä fiilis, että uskalsin käyttää värejä just niin kuin itse halusin. Tätä lisää, ehdottomasti.

Poikaystäväni kadehdittavan laajaa päähinekokoelmaa katsoessani toivoisin myös osaavani käyttää enemmän hattuja. Jämähdän yleensä käyttämään yhtä pipoa koko talven ajan, vaikka vaihtoehtoja olisi. Mulla on vihreä posteljoonilakki, musta lierihattu ja pari lippistä, mutta hatun käyttäminen tuntuu silti vaikealta. Ne kuitenkin olisivat kiva osa tyyliäni, eli kesällä haastan itseni jättämään korkeat sotkunutturat vähemmälle ja vetämään lakin päähän useammin.


Mun tyylini vaihtelee laidasta laitaan. Toisena päivänä hengaan todella rennoissa asuissa, mutta esimerkiksi töihin puen mielelläni kauluspaidan ja siistit housut. Molemmat ovat silti mun omaa tyyliäni. Haluan kuitenkin löytää niistä myös sen välimaaston, eli olla siisti ja rento sekä samalla itseni näköinen. Toivottavasti saan kesällä vahvistettua omaa tyyliäni ja pukeuduttua just niihin vaatteisiin ja kokonaisuuksiin, mitkä itsestäni hyvältä tuntuu.

Lue myös:

Kesän matkatavoite: Kierrän koko Pohjanmaan!

Huh, jännittää sanoa tämä ääneen. Olen meinaan muutaman kuukauden hautonut mielessäni tälle kesälle matkailuhaaveita, mutta tämän nimeäminen tavoitteeksi jännittää. Onneksi en ole kellekään velkaa, jos tavoite ei täyttyisikään.

Nimittäin, haluan kiertää kesällä koko Pohjanmaan.

Tällä tarkoitan nyt ihan tätä varsinaista Pohjanmaan maakuntaa, eli en mene Keski-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan tai Pohjois-Pohjanmaan puolelle. 


Pohjanmaalla on kuusi kaupunkia: Kaskinen, Kristiinankaupunki, Närpiö, Pietarsaari, Uusikaarlepyy ja Vaasa. Näistä ainoastaan viimeinen, asuinkaupunkini Vaasa, on minulle tuttu. Muissa kaupungeissa en ole muistaakseni käynyt, mutta odotan innolla.

Pohjanmaan loput yhdeksän kuntaa ovat Isokyrö, Korsnäs, Kruunupyy, Laihia, Luoto, Maalahti, Mustasaari, Pedersöre ja Vöyri. Näistä muistaakseni kolmessa olen käynyt, mutta mitään en voi sanoa tuntevani kovinkaan hyvin.

Muutin Vaasaan syksyllä 2014, mutta ulkomailla oleskelun vuoksi olen asunut Vaasassa vajaa viisi vuotta. Silti en ole vaivautunut tutustumaan ympäröivään maakuntaan. Rakastan asua länsirannikolla, ja täällä on paljon kauniita paikkoja. Haluan tutustua niihin nyt, kun vielä asun Pohjanmaalla.


Erityisesti minua kiehtoo Kristiinankaupungin värikkäät puutalot, Pietarsaaren historiallinen arkkitehtuuri ja Laihian Nuukuuden museo. Muista paikoista mulla ei ole suuria odotuksia, joten olen valmis yllättymään positiivisesti. Lisäksi Pohjanmaan kaksikielisyys tuo kiinnostavan aspektin, sillä on mielenkiintoista nähdä, miten kielten tasapaino sujuu muissa kaupungeissa.

Tarkoitus on tehdä reissuja viikonloppuisin pitkin kesää. Jotkut paikat ovat päiväreissuille sopivia, jotkut vaativat majoitusta yön yli. Tarkoituksenani on raportoida reissuista blogiin ja tehdä jokaisesta kunnasta oma postauksena.

Nyt kysynkin teiltä matkavinkkejä: mitä Pohjanmaalla kannattaa ehdottomasti nähdä, tehdä ja kokea? Missä kannattaa yöpyä ja missä syödä?

Otan toki huomioon vallitsevan maailmantilanteen ja toivonkin, ettei korona pilaa mahdollisuuksia lähimatkailuun. Tällä hetkellä rajoitusten purku näyttää vihreää valoa tavoitteeni onnistumiselle.

Haastan kaikki ja etenkin paljon reissaavat mukaan miettimään, että kuinka hyvin tunnet oman maakuntasi ja voisitko tutustua siihen paremmin?


Lue myös:

Postaus on osa Travel Thursday -postaussarjaa. Julkaisen epäsäännöllisen säännöllisesti torstaisin matkailuaiheisia postauksia. Travel Thursdayssa muistellaan tehtyjen matkojen kohokohtia, kerrataan kummallisimpia matkamuistoja, vinkataan uusista kohteista sekä haaveillaan tulevista reissuista. Kaikki postaussarjan osat löydät travel thursday -tagin alta.

Inspiraatiokävely ja tulevaisuuden haaveita, eli ajatuksen virtaa tavallisena tiistaina

Aurinkoista tiistaita! Tänään haluan höpistä teille inspiraatiosta ja satunnaisista päässä pyörivistä ajatuksista. Mulla on nimittäin teille kerrottavana tarina, joka on tapahtunut tänään.


Tänään mua ahdisti aivan älyttömästi yksi koulujuttu. Mun pitäisi tehdä esitys omasta tutkielmastani ja esittää se huomenna kaikille kurssilaisille, ja kuulla arvosteluja omasta työstäni. Samaan syssyyn esitän arvioni toisen tekemästä työstä. Koko kurssi on ollut mahdottoman ahdistava ja stressaava, ja tuntuu, ettei se vaan lopu. Makasin sohvalla liian ahdistuneena aloittamaan. Lopulta poikaystäväni tuli sanomaan, että nyt lähdet kävelylle ja otat vanhan pokkarikameran mukaan. Ennen rakastin tehdä pitkiä kävelyjä, joilla kuvasin pokkarilla kaikkea mahdollista tekemättä asiasta itselleni korkeaa kynnystä.

Lähdin kävelylle, pistin kuulokkeista soimaan Cherin Believen, ja kuvasin kaikkea kivaa. En kävellyt kuin pari korttelia, otin 34 kuvaa, ja tulin hyvälle tuulelle. Sain inspiraation - mä voin tehdä mitä vaan. Tän postauksen kuvituksena näette niitä pokkarilla otettuja räpsäsyjä satunnaisista asioista, mitkä näytti mun mielestäni kivalta. Aika kivoja kuvia, eikö vain?


Puhuin jokin aika sitten siskoni kanssa puhelimessa, ja hän sanoi jotain, mitä jäin miettimään. Että ei ole edes yhtä huonoa päivää ja yhtä hyvää, vaan yhden päivän sisällä voi olla monta todella hyvää mutta myös todella huonoa hetkeä. Tajusin tuon kuvaavan mun päiviä todella hyvin. Varsinkin stressin alla saatan harmistua ja itkeä jotain älyttömän pientä asiaa, mutta samalla tulen todella onnelliseksi ihan yhtä pienestä jutusta. Välillä se on kirous, mutta pääasiassa oon tyytyväinen. Osaan elää tunteella ja elämä olisi paljon tylsempää tasaisena ilman teräviä kärkiä.

Nyt kun mun opinnot alkavat olla loppusuoralla (eli aloitan gradun syksyllä ja teen sitä seuraavat kymmenen vuotta), oon miettinyt paljon tulevaa. Mitä mä haluan tehdä, työkseni tai vapaa-ajallani? Molempiin on miljoonia ideoita, mutta kaikki kietoutuu sen ympärille, että haluan kirjoittaa. Haluan myös olla siinä parempi, joten mietin, voisinko opiskella kirjoittamista. Löysin yhden hyvän kuuloisen kirjoittamisen maisteriohjelman, ja aion painaa sen mieleeni ja tunnustella ideaa paremmin myöhemmin. Tieteellinen kirjoittaminen ei ole mun juttu, mutta luovaa kirjoittamista rakastan. Onneksi on tämä blogi!


Ei mulla varmaan muuta ole tällä kertaa, tein vaan tällaisen kunnon old school -postauksen. Ajatuksen virtaa on välillä hyvä vuodattaa ja päästää tunteenpurkaukset ilmaan. Nyt varmaan pitää jatkaa sen inhottavan kouluhomman parissa, jotta senkin saa joskus loppuun. Kertokaa mulle, mistä te haette inspiraatiota hankalina hetkinä?

Lue myös:

Vegaaninen luonnonkosmetiikkani


Tänään haluan esitellä teille mun vegaanisen luonnonkosmetiikkani. Olen muutaman vuoden ajan vaihtanut kaikkia kosmetiikkatuotteitani pikkuhiljaa luonnonmukaisiin tuotteisiin, jotka eivät sisällä eläinperäisiä ainesosia ja joita ei ole testattu eläinkokein. Ihanteellista on, jos tuotteesta löytyy kolme sertifikaattia: Ecocert, Vegan ja Leaping Bunny. Ensimmäinen takaa luonnonmukaisuuden, toinen vegaanisuuden ja kolmas eläinkokeettomuuden. 

Kaikki tuotteeni eivät omaa noita sertifikaatteja tai täytä kriteereitä, mutta vaihtoprosessi on hyvässä käynnissä. Voin kirjoitella teille luonnonkosmetiikan hyödyistä myöhemmin lisää, jos kiinnostaa. Nyt kuitenkin itse tuotteisiin!


Hiusten pesuun käytän Urtekramin Brown Sugar -shampoota. Urtekramin tuotteita olen käyttänyt jo usean vuoden ajan, ja edelleen olen tyytyväinen niihin. Shampoossa on hyvin mieto tuoksu, ja toimii omaan hiuslaatuuni hyvin. Pesen lyhyet, tuuheat hiukset muutaman kerran viikossa ja olen käyttänyt nyt lopullaan olevaa shampoota noin neljän kuukauden ajan. Tässä pullossa on muuten niin tiukka korkki, että pidän sitä jatkuvasti auki, sillä en pysty napsauttelemaan sitä edes takaisin.

Hoitavana tuotteena käytän niin ikään Urtekramin Green Matcha -hoitoainetta. Tykkään tästä tuotteesta todella paljon! Se tuoksuu miedosti hyvälle ja jättää ihanan raikkaan tunteen hiuksiin ja päänahkaan. Ainut haittapuoli on se, että mun karheisiin hiuksiin tätä pitää laittaa suhteellisen paljon, ja muutaman kerran viikossa käytettynä pullo kestää pari kuukautta. Muuten olen tuotteeseen täysin tyytyväinen, mutta toivoisin lisää riittoisuutta.


Ihonpesuaineena käytän tällä hetkellä Pisaran Aloe Vera -suihkusaippuaa. Viimeksi tällaista postausta tehdessäni kerroin ihastuneeni aloe veraan ja kuten huomata saattaa, ihastus ei ole kadonnut mihinkään. Aloe vera tuntuu edelleen iholla mahtavalta. Tämä suihkusaippua on pullon mukan 95% luonnonkosmetiikkaa, ja rehellisesti voin kertoa päätyneeni valitsemaan kyseisen pullon siksi, että sain sen alennuksesta parilla eurolla. Suihkusaippua alkaa olemaan lopussa nyt noin puolen vuoden käytön jälkeen. Tuote on vegaaninen, riittoisa ja ajanut asiansa hyvin.

Kasvojen puhdistukseen käytän silloin tällöin Saaren Taian Teepuusaippuaa. Mulle on alkanut tulla hormoninäppyjä, ja kuulin teepuusaippuan olevan hyvä keino niiden nitistämiseen. Käytän saippuaa ehkä kerran viikossa kasvoihin. Käytön jälkeen kasvojen iho on todella kuivan ja kireän tuntuinen, kuten myös kämmenet, joilla olen saippuaa pidellyt. Kasvojen rasvauksen jälkeen iho tuntuu kuitenkin todella puhtaalta ja näpyt kaikkoavat tehokkaasti. Haluaisin tälle puisen säilytysalustan, mutta en ole vielä löytänyt suihkukaappiin sopivaa yksilöä.

Sola Saippuan Halausta en ole vielä ehtinyt kokeilemaan, sillä haluan käyttää tuon Pisaran ensin loppuun. Halaus on käsintehty saippua ja jokainen tuote sisältää oman tarinan. Palaan tähän saippuaan kuitenkin vielä myöhemmin, sillä se ansaitsee todellakin oman tarinansa. Samalla voin kertoa kokemuksia tuotteesta, kunhan sana sen käyttöön.


Viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä, ainut varsinainen kosmetiikka tuote, Lily Lolon ripsiväri. Käytän kahta meikkituotetta, joista toinen on ihan tavallinen kulmakynä, ja toinen ripsiväri. Ripsarin joudun uusimaan muutaman kuukauden välein normaaliaikana. Etsin pitkään itselleni sopivaa ripsiväriä, sillä halusin sen olevan vegaaninen luonnonkosmetiikkatuote, joka pitää vettä mutta lähtee kuitenkin yli 38 asteen lämpöisessä vedessä ilman pesuaineita, eli on niin sanottu 38-ripsari. Näitä ei kuitenkaan luonnonkosmetiikassa hirveästi ole, mutta sain suosituksen Lily Lolon maskarasta, ja tähän olen ollut todella tyytyväinen. Yleensä en osta itse ripsivärejäni, vaan haen aina äitin kaapista hänen vanhansa (haha), mutta seuraavalla kerralla rahaa laittaessani ostan tämän tuotteen uudestaan. Putkilo on muuten vähän kärsinyt, kuten kuvasta näkyy, mutta käyttöä se ei onneksi haittaa.

Pyrin suosimaan myös kosmetiikassa suomalaisia tuotteita. Näistä tuotteista Urtekram on tanskalainen merkki ja Lily Lolo englantilainen. Muut ovat suomalaisten yritysten tuotteita. Kaikki ovat täysin vegaanisia ja Pisaran suihkusaippua on ainut tuote, joka ei täytä täysin luonnonkosmetiikan määritelmää.

Ovatko vegaanisuus ja luonnonmukaisuus sinulle tärkeitä kosmetiikassa? Mitkä ovat sun suosikkituotteesi? Ainiin, mun hiuksiin jätettävä hoitoaine on lopussa, ja haluaisin vaihtaa sen myös nämä kriteerit täyttävään vaihtoehtoon. Saa vinkata!

Sekasyöjästä kasvispainotteisempaan ruokavalioon - näillä vinkeillä pääset alkuun!

Monet teistä varmaan tietävätkin, että olen ollut kasvissyöjä jo pitkän ajan, suunnilleen 12 vuotta. Mulla siirtyminen sekaruokavaliosta kasvisruokavalioon tapahtui kertarysäyksellä teini-iässä. Ajattelin kuitenkin pohtia ja vinkata teille, miten on helpointa siirtyä runsaasta lihansyönnistä asteittain kohti kasvisruokapainotteisempaa syömistä.

Kokeile rohkeasti uutta

Mun tärkein neuvo on, että hylkää kaikki ennakkoluulot kasvisruoasta ja kokeile rohkeasti uusia aineksia. Mun lopettaessa lihansyönnin ei ollut markkinoilla vielä härkiksiä ja nyhtiksiä, vaan kasvisproteiinien määrä oli rajallisempi. Tein usein ihan tavallista nakkikastiketta soijanakeista, ja edelleen yksi lemppariruoistani on kidney-pavuista tehty kastike spagetin kanssa. Kasvisruoan ei tarvitse olla sen ihmeellisempää kuin lihapitoisen ruoankaan - vai kuinka moni pitää pinaattikeittoa tai makaronilaatikkoa jotenkin eksoottisena tai hankalana ruokana?

Kaikkia raaka-aineita ei tarvitse kerralla vaihtaa toisiin lisätessään kasvisruokaa ruokavalioonsa. Kokeile kuitenkin rohkeasti seuraavalla kerralla vaihtaa makaronilaatikon jauheliha soijarouheeseen tai etsi netistä sellainen kasvisresepti, jossa suurin osa aineista on sulle ennestään tuttuja ja miellyttää makuhermojasi. Asioista ei tarvitse tehdä vaikeita.


Helpoimmat vaihtoehdot lihan tilalle

Jos alkuun pääseminen tuntuu hankalalta ja tyhjästä on vaikea keksiä kasvisreseptejä, aloita helposta. Ota ihan tavallinen arkiruoka ja mieti, mitä voisit laittaa lihan tilalle. Vaihtoehtoja on kuitenkin monia.

Koska itse en ole koskaan liiemmin opetellut kokkaamaan liharuokaa, on mun vaikea antaa tähän vinkkejä. Kyselin asiasta poikaystävältäni, joka on vähentänyt lihan syömistä reippaasti ja kokkaa molempien kasvisruoat. Vaikka itse pyrin kohti vegaanista ruokavalioa, on näissä vinkeissä silti maitopohjaisia raaka-aineita, sillä kasvisruokaa kohti meneminen on usein vegaanisuutta helpompaa ja haluan antaa helpoimmat lähtökohdat epäröivälle lukijalle.

''Tykkään Mifun yrtti-valkosipulisuikaleista, ne on aika hyviä korvikkeita kanalle. Käytän paljon halloumia ja grillijuustoa proteiinin lähteenä. Yleensä jos proteiini on tehty näyttämään vaikka jauhelihalta, niin sillä voi korvata sen. Esimerkiksi soijarouheen maustan samalla tavalla kuin jauhelihan, jolloin se on hyvä korvike. Valmiista annoksista tykkään Crispy Chick kasvisjauhispihveistä.''


Älä pidä kasvisruokaa outona

Kasvisruoan suosiminen ei ole mitään ihme ituhippeilyä, vaan ihan järkevä ja vastuullinen valinta. Mua melkeen harmittaa sanoa olevani kasvisruokavaliolla, koska mulle se on ihan vaan ruokaa. Ei tarvitse olla erikseen liharuokaa ja kasvisvaihtoehtoa, vaan yksinkertaisesti ruokaa. Suosittelenkin, ettei asiasta tee sen suurempaa numeroa, vaan ajattelee syövänsä ihan tavallista ruokaa, koska sitä se juuri on. Erilaisiin makuihin tottuminen vie toki aikaa, mutta millekään ei kannata nyrpistää nenäänsä ennakkoluulojen takia. 

Kysyin poikaystävältäni hänen lemppareita kasvisruoasta, ja vastaukseksi tuli halloumipasta, soijamakaronilaatikko ja itsetehty ananas-paprika-fetapitsa, josta ei tule raskas olo ja on itse tehtynä vähän tavallista terveellisempi.

''Jos pidät mausteisesta ruoasta ja pelkäät kasvisruoan maistuvan ns. liikaa läpi, tee alkuun mausteista ruokaa. Kannattaa myös aloittaa sellaisista kasvisproteiineista, mitkä on esimerkiksi murusina, ja niitä voi ottaa samaan haarukkaan perunan kanssa. Silloin se muutos ei ole niin iso kuin vaikka pihveissä ja pyöryköissä.''


Vinkkejä löytyy loputtomiin

Kiinnostus heräsi ja koet pystyväsi kokeilemaan uusia ruokia, mutta silti viimeinen inspiraatio puuttuu? Ei hätää, ystävämme internet on onneksi täynnä vinkkejä ja neuvoja sekä herkullisia reseptejä. Esimerkiksi täältä ja täältä voit etsiä reseptejä ja soveltaa niitä omien makutottumuksiesi mukaiseksi. 

Lähtökohtaisesti en pidä ajatuksesta, että liha pitäisi korvata jotenkin ruoassa, mutta siihen suuntaan vinkkaan aloittamisen helpottamiseksi. Ensi kerralla kaupassa osta jauhelihan sijaan soijarouhetta tai Murua, ja tee ruoka muuten aivan samalla tavalla (ehkä vahvemmilla mausteilla). Ei se ole sen hankalampaa! Voin myös lähitulevaisuudessa jakaa tänne jotain parhaita reseptejä, kunhan saan kyseltyä tämän talouden kokilta hänen salaiset ainesosansa.

INSTAGRAM LAURAHELINI

Copyright © Laura Linnea