Kuukauden ekoahdistus: Huono omatunto matkustamisesta

Matkailu saastuttaa. Lentäminen, autoilu ja laiva saastuttavat. Junakaan ei kulje pyhällä hengellä. Matkaillessa tulee ostettua muoviin pakattua tavaraa ja shoppailtua pikamuotia kaupoista, joita kotoa ei löydy.

Yritän olla ekologinen ihminen, mutta rakastan matkustamista. Näen nämä asiat melkoisessa ristiriidassa keskenään. Sen vuoksi ekologisuus- ja matkailuaiheisen blogin kirjoittaminen tuntuu joskus hankalalta.


Omassa elämässäni yritän ajatella niin, että kompensoin matkustamisesta aiheutuvia päästöjä jokapäiväisessä arkielämässäni. Olen aiemmin kertonut ekologisista valinnoistani, joita teen joka päivä. Matkustaminen on kermaa kakun päällä, pientä plussaa kaiken arkisen jälkeen, luksusta elämään ja apua henkiseen jaksamiseen. Se on harrastus, josta en halua luopua.

En ole lentänyt kolmeen vuoteen. Tuona aikana olen tehnyt yhteensä viisi yhdensuuntaista laivamatkaa, eli toisin sanoen olen matkustellut vain Ruotsiin. Tämä on osittain tietoinen, osittain sattumalta tehty päätös. Haaveilen maata pitkin matkustamisesta, jotta en saastuttaisi maapalloa niin paljon lentämisellä. Surullinen fakta on se, että myös maata pitkin matkustaminen saastuttaa. Maailman kiertäminen pyörällä olisi ympäristöystävällistä, mutta se taas ei ole lainkaan minun juttuni.

Yritän tänä kesänä matkustaa lähellä. Kierrän Pohjanmaata, mutta teen senkin autolla. Jos olisin autoton, kiertäisin lähikuntia bussilla. Oma auto on kuitenkin paljon mukavampi ja sata kertaa kätevämpi matkustettaessa sellaisiin kohteisiin, joihin julkiset eivät kulje jatkuvasti. Onneksi automme on suhteellisen vähäpäästöinen. Haaveilen silti sähköautosta.


Haluan nähdä maailmaa, en tuhota sitä. Upeiden luontokohteiden näkeminen ympäri maailmaa saa minut ajattelemaan, että tätä haluan suojella. Haluan varmistaa, että nämä upeat luontokohteet pysyvät maailmassa ja minun itsekeskeiset valintani eivät niitä pilaa. Mun on pakko tehdä ekologisia valintoja arjessani, jotta voin matkustella. 

System change, not climate change. Lause, jonka olen ennenkin postannut näiden samojen kuvien alle. Pidetään ympäristöstä huolta, vaikka matkusteltaisiinkin. Muuten meillä ei ole kohta enää mitään, mihin matkustaa.


Kommentit

  1. Tietoisuutta ympäristöystävällisistä valinnoista kannattaa jokaisen itse kohdallaan lisätä, mutta en toivoisi niiden lisäävän ahdistusta. Joka asiasta elämäntavassamme voimme tehdä valintoja oikeaan suuntaan. Ostaa sen ympäristöystävällisemmän auton - sitten kun siihen on varaa, vähentää lentämistä ja harkita tarkemmin. Arjessa voi tehdä pieniä ja suuria asioita tilaisuuden ja elämäntavan mukaan, vaikka vain lajitella jätteensä, vähentää muovia, ostaa vähemmän, välttää ruokahävikkiä, siis kaikenlaista oikeaan suuntaan. Uskon, että tietoisuus lisää näitä pieniä puroja, kun kaikki tekevät, mitä osaavat ja pystyvät. Pahinta on välinpitämättömyys. Ei tietoisuuden tarvitse ahdistaa. Tehdään ilolla se, mitä pystytään.

    VastaaPoista
  2. Niinpä, se on tasapainottelua. Järki kädessä, ja todellakin voi sitten vähentää kulutustaan muilla aloilla, jos haluaa korvata matkailun haittoja. Mitä useampi tiedostaa ja karsii ihan turhasta ylikulutuksesta, sen parempi. Itse olen hyvin hillitty ostamaan esim. vaatteita tai mitään krääsää. Laskelmat ovat välillä hämmästyttäviä, esim. meidän taannoinen 2 viikon autolla kiertely Norjassa siis aiheutti paljon vähemmän päästöjä kuin lentomatka. Kuitenkin autolla hurruutettiin koko ajan, mutta näin se oli. Maailmassa on niin hienoja paikkoja nähdä, että en haluaisi luopua matkustelusta kokonaan. Lisäksi ulkosuomalaiselle tulee se, että diiliin kuuluvat väkisinkin lentomatkat, jos haluaa nähdä läheisiään Suomessa silloin tällöin eikä asu ihan naapurimaassa.

    VastaaPoista
  3. Vielä puoli vuotta sitten olisin saattanut hetken harkita tätä, mutta nykyisessä maailmassa enemmänkin tuntisin huonoa omatuntoa siitä, että en matkailisi. Niin monen kehitysmaan talous on romahtanut turistien puutteeseen, ettei pahemmasta väliä.
    Itse asiassa jo matkamessujen aikaan kirjoitin jutun, että Lentäisinkö sittenkin? ja olen edelleen, entistä enemmän sen jutun takana.

    VastaaPoista
  4. En suostu ahdistumaan matkustamisen vuoksi. Se on suurin iloni, intohimoni ja rakkauteni. Sekä oikeastaan ainut omaisuuteni, arvokkaat muistot korvien välissä. En omista asuntoa enkä autoa, vaan kuljen jalan tai fillarilla. Ja matkakohteissa julkisilla. En majoitu suuriin hotelliketjuihin, vaan pyrin suosimaan paikallisia pienyrittäjiä. Jos olisi mahdollista, uisin maailmalle, mutta kun ei ole, joudun lentämään. Toki voisin laivalla/junalla/bussillakin matkustaa ja jos asuisin Keski-Euroopassa, tekisinkin niin, mutta koska olen suomalainen ja voin maksimissaan lomailla 2 viikkoa putkeen, aika ei anna maateitse taittuvalle matkailulle periksi. Siksi lennän jatkossakin, kun korona toivottavasti joskus suo.

    VastaaPoista
  5. Asioilla on monta puolta. Esim. ekologisemman sähköauton hankinta säästää ehkä luontoa, mutta samaan aikaan lapsityövoiman käyttö Kongossa lisääntyy. Siellä kun lapset kaivelevat jopa paljain kätösin kobolttia. Tämä on tärkeä ainesosa, mitä tarvitaan sähköauton valmistamiseen.
    Itse en tunne huonoa omaatuntoa matkustamisesta. Arkeani elän vähän kuluttaen. Elämäni suola on uusien paikkojen näkeminen ja uusiin kulttuureihin tutustuminen. Uskon lisäksi, että tulevaisuudessa lentokoneissa on entistä ympäristöystävällisemmät polttoaineet.
    😊

    VastaaPoista
  6. Vaikka kannatan ehdottomasti ihmisiä tekemään omassa elämässään ekologisia ja eettisiä valintoja, matkailuahdistuksen sijaan toivoisin vahvaa julkista ohjailua, verotusta ja säätelyä sen sijaan että jätetään kenenkään omatunnon varaan päättää, miten matkustaa (tai syö, asuu tai elää muutenkaan). Toki lentoahdistus on itselläni kannustanut valitsemaan ympäristöystävällisempiä liikkumismuotoja ja menemään maata pitkin, ja esim. junalla reissaamisesta en kyllä pode morkkista.

    VastaaPoista
  7. Olen vähän sillä kannalla, että kaikesta matkailusta ahdistumisen sijaan voisi olla hyvä muistaa se isompi kuva ja rationaalinen ajattelu. Itsekin pyrin elämään ekologisesti, mutta se, että lopettaisin lentämisen tai matkailun täysin ja kokonaan ei ratkaisisi yhtään mitään. Se ei kuitenkaan tarkoita, että lentelisin jatkuvasti viikonloppulomille tai muuta. Matkailunkin "kerskakulutus" pitäisi saada kuriin, joten toivotaan että korona muuttaa matkailutottumuksia pysyvämminkin. Mutta tietysti jos vaikka lentolakolla saa oman ilmastoahdistuksen kuriin ja omantunnon puhtaammaksi niin kyllähän se sitten kannattaa.

    VastaaPoista
  8. Mulla on ihan sama asenne, että teen arjessa mahdollisimman paljon kestäviä valintoja, jotta voin edes hieman paremmalla omallatunnolla matkustella. Mulla veri vetää etenkin Latinalaiseen Amerikkaan, joten sinne ei noin vain mennä maata pitkin. Kuitenkin jos lentää kaukomaille, on siellä hyvä olla mahdollisimman pitkään ja kulkea siellä päässä sitten kaupungista ja maasta toiseen bussilla.

    Tein myös viime syksynä maata pitkin reissun Eurooppaan ja kyllähän se varmasti saastutti vähemmän kuin jos olisi lentänyt kaikkien yli 10 maan läpi. Joissain busseissa myös pystyi maksamaan CO2-kompensaatiomaksun, minkä maksan myös aina lennoista. Tuen muutenkin luonnonsuojelutyötä ja sellaisia ihmisoikeusjärjestöjä, jotka auttavat mm. ilmastonmuutoksen takia heikossa asemassa eläviä ihmisiä. Koetan matkoillani tukea myös kestävää turismia ja antaa jotain takaisin paikalliselle yhteisölle.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kommentoi postausta! Vastaan kaikkiin kommentteihin, myös vanhoihin postauksiin tulleisiin. Kiitos viestistäsi! :)

INSTAGRAM LAURAHELINI

Copyright © Laura Linnea