Nuukuuren museo, venytetty markka ja puukirkko - näe nämä Laihialla

Viikonloppuna lähdimme käymään ensimmäisessä Pohjanmaan kohteessa, sillä tavoitteenani on käydä kaikki tämän maakunnan kunnat läpi kesällä. Ajan ollessa rajallinen valitsimme päiväreissun kohteeksi Laihian.


Tähän väliin on pakko myöntää, että ennen muuttoani Pohjanmaalle en tiennyt Laihian olevan oikea paikkakunta, vaan tiesin sen vaan laihialaisvitseistä. Noin kahdeksantuhannen asukkaan kunta kuitenkin sijaitsee Vaasan vieruskaverina. Etsin tietoa etukäteen käytävistä kohteista, ja löysin jännittävän näköisen olkilinnan ja 30 hengen puukappelin keskeltä metsää. Osoite mapsiin ja menoksi!

Paikan päällä epäilymme osoittautuivat todeksi, sillä olkilinnaa ei enää ollut. Kapean tien varrella ei ollut myöskään mahdollisuutta parkkeerata autoa mihinkään, joten tyydyimme vilkuilemaan pellon toisella puolella siintävää näköalatornia auton ikkunoista ja jättämään kappelin etsimisen kokonaan väliin. Innokkuutta olisi saattanut olla, jos taivaalla olisi näkynyt sinistä väriä sadepilvien sijaan. Tunnustimme tappiomme ja käänsimme nokan kohti eniten odottamaani nähtävyyttä, Laihian kotiseutumuseota ja Nuukuuren museota.


Museon pihalla meitä vastaan tuli välittömästi opas, joka ohjasi oikeaan rakennukseen. Hieman yllättäen museon pääsymaksua ei voinutkaan maksaa kortilla, eikä kummallakaan tietenkään ollut käteistä mukana. Saimme kuitenkin tilinumeron ja muutaman päivän maksuaikaa, joten asia hoitui kätevästi. Vinkkinä kuitenkin muille, ottakaa käteistä mukaan. Kotiseutumuseon ja Nuukuuren museon yhteinen pääsymaksu on 4 euroa aikuiselta. 

Saimme valita, haluammeko oppaan mukaan kierroksellemme vai kulkea kahdestaan. Pyysimme oppaan mukaan, mikä osoittautui hyväksi päätökseksi, sillä kierroksesta sai enemmän irti kun joku tiesi esineiden käyttötarkoituksen ja paikan historian.

Aloitimme kierroksen kotiseutumuseon puolelta. Kyseisessä pihapiirissä on siis 1800-luvulla asunut perhe, tarkemmin sanottuna kolme sukupolvea samassa talossa. Tämän vuoksi rakennukset olivat tilavia ja niitä oli useita, pihapiiriin kun kuului myös muun muassa talli ja navetta. Muutamia mieleen jääneitä asioita:

Sängyt olivat lyhyitä, sillä vain kuolleet makasivat suorana - elävien ihmisten nukkuessa suorassa saattoivat demonit päästä ihmiseen.

Huoneiden kynnykset olivat korkeita, jotta demonit eivät voi ylittää niitä ja päästä liikkumaan vapaasti.

Mitä pitemmät penkit, sitä rikkaampi perhe.

Entisaikojen puhelimena toimivat postisauvat, joiden ympärille kiedottiin viesti ja joita kuljetettiin talosta toiseen.

Takan edessä pidettiin koristeellista estettä kaunistamassa rumaa tulipesää ja pitämään lapset loitolla tulipesästä.


Kotiseutumuseon puolen kierrettyämme pääsimme mielenkiintoisimpaan tönöön, eli itse Nuukuuren museoon. Ironista kyllä, museorakennus oli pienin torppa pihassa huussia lukuunottamatta. Museossa kaikki oli tehty säästäväisesti - seinät vuorattiin sanomalehdillä, housut oli parsittu kokoon yhä uudestaan ja uudestaan ja pöytä oli täynnä laihialaisten nuukuuden osoituksia. 

Mukana olivat muun muassa rahapussi, jonka nyörien avaamiseen meni niin kauan aikaa, että ostosta ehti harkita kunnolla; laihialainen ehkäisypilleri, eli kivi, jota yritetään pitää polvien välissä; sekä kaikkein kuuluisin eli Laihian markka, josta käyty kiista on saanut kolikon venymään soikion muotoon. Pakko myöntää, että oletin markan olevan jossain lasikuvun takana turistien koskemattomissa, mutta siinä se möllötti kaikkien ulottuvissa.

Näihin laihialaisiin nuukuuden todisteisiin kannattaa suhtautua pilke silmäkulmassa. Varmasti kansanperinteen innoittamana saituudesta on otettu kaikki irti, vaikka laihialaiset eivät olisikaan normaalia säästäväisempää väkeä olleetkaan.

Nuukuuren museo ei itsessään ollut mikään suuri ja jännittävä museokokemus, mutta ehdottomasti käymisen arvoinen. Yhdistettynä kotiseutumuseoon koko paikka oli mielenkiintoinen ja suosittelen ehdottomasti siellä vierailua.



Museokäynnin jälkeen suuntasimme paikallisen ystäväni vinkin mukaan syömään Vanhaan Pankkiin hampurilaisateriat. Paikka oli pieni, oikein kiva ja kohtuuhintainen. Palvelu oli hyvää ja ruoka maistuvaa. Hinnastoa pääsee katsomaan tarkemmin tästä. Olimme molemmat tyytyväisiä aterioihimme ja suosittelenkin käymään täällä, jos Laihialla nälkä yllättää.

Ruokailun jälkeen lähdimme uhmaamaan sadetta ja kävelemään ympäriinsä. Kävimme Napuella kaatuneitten muistokivellä, joka oli hienon viheralueen keskellä. Kierrellessä tuli sellainen olo, kuin olisi ollut jossain kauempanakin reissussa. Matkoilla on yleisesti mukava vaan kävellä ja kierrellä nuuhkimassa tunnelmaa ja katselemassa ihan tavallisia juttuja. Yritimme päästä kirpputorille, joka oli harmiksemme suljettu hetkeä aiemmin.


Kävelimme Laihian kirkolle ja päätimme poiketa sisään. Onneksi teimme niin, sillä vanha kirkko on sisältä aivan upea! Kirkossa ollut opas tiesi kertoa kirkon olevan rakennettu 1800-luvun alussa ja vetävän sisään 1200 ihmistä. Aika iso kirkko kunnalle, jossa on vain päälle 8000 asukasta. Joka tapauksessa kirkko oli upea niin sisältä kuin ulkoakin. Puukirkossa on vaan tietynlaista tunnelmaa, ja jos haluaisin järjestää isot kirkkohäät, olisi Laihian kirkko kauneutena vuoksi vaihtoehtojen kärkipäässä.

Kirkon jälkeen väsymys alkoi iskeä ja sadepisarat iskeä sen verran paljon kenkien kärjistä läpi, että päätimme suunnata takaisin kotiin. Laihialta Vaasaan on kuitenkin alle puolen tunnin ajomatka, joten päiväkohteena kunta toimi hyvin. Yhteenvetona, Laihialla oli yllättävän kivoja nähtävyyksiä ja ehdottoman hyvä kohde pysähtyä vierailulle. Useaksi päiväksi en keksisi tekemistä, mutta päiväkohteena tai pysähdyskohteena Laihia toimii loistavasti.

Lue myös:

Kommentit

  1. Voi harmi kun teillä on jäänyt Huitun kappeli välistä. Se olisi ollut kyllä yksittäisistä Laihialaisista kohteista ehkä jopa paras. No uusi yritys jossai kohtaa ja sitä katsomaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se vaikutti kyllä tosi kivalta paikalta! Pitää koittaa nyt vielä erikseen ottaa selville, mihin auton saisi jätettyä ja mennä paremmalla säällä, sillä netistä lukemani perusteella Huitun kappeli kyllä kiinnostaisi nähdä. Onneksi Laihialta löytyi muutakin nähtävää ja päiväreissusta jäi onnistunut fiilis käteen.

      Poista
  2. Onpas sulla hauska tavoite kesälle! Itse tykkäisin jostain vähän samankaltaisesta "tavoitteellisesta matkailusta", mutta kuitenkin rennolla otteella. Haluaisin matkustaa jokaisessa maakunnassa ja asua viikon sen pääkaupungissa vähän kuin paikallisittain. ja haluaisin myös kiertää kaikki 40 kansallispuistoa.

    Ihana tuo Laihian kirkko, enpä olisi tiennyt, että siellä on sellainen. On kiva tehdä lähimatkoja, koska se avaa silmät sille, mitä kaikkia nättiä löytyy epätodellisista paikoista. :)

    VastaaPoista
  3. Mielenkiintoinen postaus ja hauskat noi mieleen jääneet asiat museokierrokselta :D Nyt koronan aikaan on ollut mukavaa vaihtelua lukea postauksia kotimaanmatkailusta!

    Ulkosuomalaisena tulee lukiessa ihan ikävä Suomea ja huomaa kuinka hävettävän vähän sitä on itse tultu siellä asuessa liikuttua kehä 3 ulkopuolelle :D. Ensi Suomi vierailulla sitten kotimaanmatkailua! <3

    VastaaPoista
  4. Sattumoisin on kiinnostava aihe, tämä Pohjanmaan kuntien läpikäyminen. Älä tee turhan kireää aikataulua. Laihiasta kirjoitin noin: https://www.rantapallo.fi/ankka/2019/03/30/etten-vaan-erehtyisi-ostamaan/
    Vähän kaikki oli säästeliäästi säpissä, niin en päässyt sisätiloihinkaan tutustumaan. Yllättävästi eräs ystävistäni, eräs Rapila, sanoi että Nuukuuren museo on hänen sukunsa kotitila. Museo on kyllä itse kylältä vähän kaukana, ettei turhan takia sitä jouduttaisi availemaan. Useimmat museothan Suomessa on kiinni ja se vasta säästeliästä on. Tosin minusta sellainen ei ole laisinkaan museo, vaan kokoelma. Varoitan, että viereisessä Isossakyrössä on loputtomasti nähtävää.

    VastaaPoista
  5. Jee! Kiva lukea omasta maakunnasta postauksia :) Laihia on tuttu paikka ja tuosta nuukuuren museosta oon kuullut (sen olevan olemassa), mutten oo ikinä lähtenyt Laihialle turistiksi, liian lähellä :D Mut toi museo vois olla hauska, olis kyllä kiva nähdä kohtaako museo ja nuukuuren maine toisensa siellä! :D Vois joku kesäviikonloppu käväistä siellä kun melkein vieressä on :)

    VastaaPoista
  6. Mä olin pitänyt nykyään Laihiaa pienenä kylänä, jossa ei olisi oikeastaan mitään. Tiesin, että siellä oli ollut elämää, varsinkin uskonnollisen historian puolesta, mutta että siellä on nykyäänkin noin paljon koettavaa.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kommentoi postausta! Vastaan kaikkiin kommentteihin, myös vanhoihin postauksiin tulleisiin. Kiitos viestistäsi! :)

INSTAGRAM LAURAHELINI

Copyright © Laura Linnea