Postaus vieraalla kielellä: Voce iria para Portugal ou Brasil?

Boa tarde!

Sou Laura, sou finlandesa. Eu falo muitas linguas, mas nao portuges. Nao sei onde se fala Portugal. Pelo menos no Brasil e em Portugal, mas existem outros? Eu nao sei.

As vezes eu sonhava em morar no Brasil porque gostava do futebal country. Meu amigo era estudante de intercambio no Brasil e falava de tiro. Depois disso, fiquei com medo e não queria mais ir para o Brasil.

Nunca estive em Portugal. Gostaria de viajar para Lisboa, mas todos falam tanto sobre isso que ja nao e o meu primeiro destino. Prefiro lugares que nem todo mundo ja visitou.

Eu tenho que ir agora. Adeus!

postaus-vieraalla-kielella-portugali
postaus-vieraalla-kielella-portugali

Oma taustani portugalin kielen kanssa: Olematon. Keksin ottaa portugalin kuukauden kieleksi ihan spontaanisti ilman mitään syytä. En ole ikinä ajatellutkaan opiskelevani portugalia, sillä espanja ja italia ovat kiinnostaneet aina enemmän. Aksenttimerkit jätin muuten suosiolla pois tästä postauksesta, koska kirjoittaminen oli tarpeeksi työlästä jo ilman niitäkin.

Täytyy sanoa, että olin yllättynyt tätä postausta kirjoittaessani siitä, miten vähän hyötyä espanjan taustastani oli portugaliksi kirjoittamisen kanssa. Olen aina kuvitellut espanjan ja portugalin olevan lähellä toisiaan, mutta jos näin on, ei se minulle välittynyt tässä lyhyessä portugalin kielen yritelmässäni. Toki muutamia sanoja tunnistin liippaavan läheltä espanjaa, mutta vähäiseksi jäivät tutut sanat. En ehtinyt perehtyä kielioppiin niin paljoa, että olisin sieltäkään löytänyt yhteisiä piirteitä. Luulen taivutuksen ja sanajärjestyksen olevan samankaltainen, mutta varmaksi en osaa sanoa. Mielenkiintoinen havainto!

Fiilikset postauksen kirjoittamisesta: Hauskaa ja hankalaa. Jos olisin ehtinyt perehtyä portugaliin paremmin, olisi hauskuus voinut lisääntyä, mutta hankaluus pysyä samalla tasolla. Näissä vieraskielisissä postauksissa kiva osuus on se, että tulee aina opeteltua kyseisen kielen alkeita eri opetussivujen kautta ja yritettyä ymmärtää logiikkaa oppien takana. Kielten opiskelu on kivaa!

Taistelutanner, antiikin Kreikka ja upea ruukki - nämä löydät Vöyriltä

Pohjanmaa-kiertue jatkuu! Laihian ja Pietarsaaren jälkeen oli aika ottaa suunnaksi Vöyri.

Reitin suunnittelu Vöyrille oli haastavaa siksi, että kunta on mahdottoman suuri pinta-alaltaan. Vöyriin kuuluu myös Oravaisten ja Maksamaan alue, joten lääniä riittää. Etsiskelin mielenkiintoisia kohteita ja lopulta tein mapsiin reittikartan, josta oli helppo tarkastella etäisyyksiä ja arvioida ajoaikaa. Ja ei kun menoksi!

Vöyri nähtävyydet Ehrs Parken
Vöyri nähtävyydet Ehrs Parken
Vöyri nähtävyydet Ehrs Parken
Vöyri nähtävyydet Ehrs ParkenVöyri nähtävyydet Ehrs Parken

Ensimmäinen kohde Vöyrin reissulla oli Ehrs Parken. Kyseessä on Vöyrin Kreikaksikin kutsuttu puisto, joka sijaitsee Grannasbergetin kallioilla. Nimitys ei ole aivan tuulesta temmattu, sillä Ehrs Parkenista todella löytyy antiikin aikaisia pylväsrakennuksia ja laiva - toki nämä eivät oikeasti ole peräisin antiikin ajoilta, vaan 80-luvulla rakennettuja patsaita. Ulkonäöllisesti paikka menisi aivan Kreikasta! Taiteen takana on pohjalainen Ernst Ehrs, innokas antiikin harrastaja, jonka pojat eivät raaskineet tuhota isänsä unelmaa Vöyrin kalliolta.

Nämä taideteokset kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa. Pikku-Kreikka saa hetkeksi unohtamaan, missä maassa ja kunnassa sitä oikein ollaan. Ehrs Parkeniin oli Vaasasta ajomatkaa puoli tuntia, eli kauas ei tarvinnut lähteä. En meinannut löytää vain osoitetta kyseiseen paikkaan mistään, joten aion nyt helpottaa teidän urakkaanne. Ehrs Parkenin osoite on Härmäntie 41 ja se löytyy Google Mapsista nimellä Bergpark. Auton voi jättää esimerkiksi muutaman sadan metrin päähän hiihtomajan parkkipaikkaan.

Ehrs Parken oli hieno paikka, mutta valitettavan huonosti hoidettu. Osa patsaista oli kaatunut, ja taideteosten väliset polut olivat umpeen kasvaneita. Kyseessä ei nimestään huolimatta ole siis varsinainen puisto, vaan muutama taideteos eri kohdissa kalliota. Täällä kannattaa kuitenkin ehdottomasti käydä!

Vöyri nähtävyydet mäkihyppytorni
Vöyri nähtävyydet mäkihyppytorni

Parkkeeratessamme auton hiihtomajan pihalle päätimme spontaanisti kiivetä myös mäkihyppytornin huipulle. Matkaa sinne oli noin miljoona porrasta, ainakin mun pohkeiden mielestä, jotka olivat kosketusarat vielä neljän päivän päästäkin (ihan käsittämätöntä). Hyppytornin huipulle vievät portaat olivat kuitenkin lukitut, joten emme päässeetkään käymään korkeimmassa kohtaa. Harjoitusmäen huipulle onneksi pääsi, ja sieltäkin kelpasi katsella maisemia. Vieressä oli myös golfiin ja frisbeegolfiin sopivat kentät. Jos Vöyrillä päin asuisimme tai siellä viikonloppulomaa viettäisimme, olisi tuolla loistavat puitteet mukavalle liikunnalle.

Vöyri nähtävyydet Vöyrin kirkkoVöyri nähtävyydet Vöyrin kirkko
Vöyri nähtävyydet Vöyrin kirkko

Grannasbergetiltä matka jatkui lähemmäs Vöyrin keskustaa, sillä halusimme käydä katsomassa Vöyrin kirkon, joka on Suomen vanhin käytössä oleva puukirkko. Valkoinen, iso ja näyttävä oli Vöyrin kirkko ulkoapäin. Sisälle emme valitettavasti päässeet katsomaan, mutta ulkoa päin ihastelu riitti hyvin. Näissä pienempien paikkakuntien puukirkoissa on kyllä ihan oma tunnelmansa joka kerta. Kirkon pihalta löytyi myös sankarihautoja sekä sotaveteraania esittävä hauska rahankeräyslipas.

Voyri nähtävyydet Kimon ruukki
Vöyri nähtävyydet Kimon ruukki
Vöyri nähtäyydet Kimon ruukki
Vöyrin nähtävyydet Kimon ruukki
Vöyri nähtävyydet Kimon ruukki
Vöyri nähtävyydet Kimon ruukki

Seuraava kohde heitti meidät kauas muiden nähtävyyksien luota. Kimon ruukki näytti kuitenkin pikaisen googletuksen perusteella niin hienolta paikalta, että sinne oli päästävä. Ruukille ajaminen olikin jo kokemus sinänsä, sillä mutkitteleva metsätie jatkui yli kymmenen kilometrin ajan. Itse Kimon ruukilla taas ei näyttänytkään olevan mitään erikoisempaa tai mitään, johon olisimme päässeet sisälle. Paikalta löytyi kuitenkin käsin kaiverrettuja tienviittoja ruotsinkielisiin kohteisiin, joiden merkityksistä emme olleet aivan varmoja. 

Hetken pohtimisen jälkeen päätimme suunnata kohti neljän kilometrin päässä olevaa kohdetta. Sitä emme löytäneet, mutta pysähdyimme matkalla Oravaisten teatteriin. Koko piha värikkäine rakennuksineen ja pienine puroineen oli aivan upea! Tuolla kannattaa käydä, pitkä ajomatka on todellakin vaivan arvoinen.

Vöyri nähtävyydet Furiiirin puustelli
Vöyri nähtävyydet Furiirin puustelli
Vöyri nähtävyydet Furiirin puustelli

Ruukilta jatkoimme matkaa vielä reissun viimeiselle kohteelle, Oravaisten taistelutantereelle. En tiennyt yhtään, mitä taistelua kyseisellä tantereella on käyty, mutta tien päähän sotamuistomerkkien luo saapuessamme tämäkin asia selvisi. Kyseessä on niinkin vanha asia kun 1800-luvun välillä käyty Suomen sota -nimellä kulkeva Ruotsin ja Venäjän välinen taistelu. Lopputuloksena Venäjä voitti ja Suomi siirtyi länsinaapurin hallinnosta itänaapurin vallan alle. Taistelutantereentie kulkee Oravaisten taistelukentän läpi. 

Tien päässä on Furiirin puustelli, josta löytyy myös Vänrikki Stoolin keskus. Itse tähän museorakennukseen emme valitettavasti päässeet sisään - aukioloaikojen mukaan sen olisi pitänyt olla vielä avoinna, mutta oletan koronan vaikuttaneen tilanteeseen. Kiipesimme kuitenkin viereiselle kukkulalle sotamuistomerkkiä katsomaan. Kieltämättä tuli kyllä hieman vaikuttunut olo seistä niin historiallisella paikalla, jossa moni muu on seissyt ja kaatunut. Lapsiperheille vinkiksi, Furiirin puustellin pihalla oli lapsille sopivia salapoliisitehtäviä, joita voi tehdä varmaan ohjatusti, mutta kylteistä riittää iloa myös ilman ohjausta kulkiessa.

Vöyri nähtävyydet Oravaisten kahvitupa

Vöyri-päivämme alkoi olla pulkassa ja nälkä kurnia kovempaa kuin olisi kannattavaa, joten lähdimme kotimatkalle poiketen syömään matkan varrella. Ruokapaikaksi valikoitui Oravaisten kahvitupa. Olimme käyneet tuolla jäätelöllä Pietarsaaren reissulla, ja paikka vakuutti jo silloin. Kahvituvalla on kaunis sijainti meren äärellä ja iso terassialue. Lisäksi on pakko kehua paikan aina ystävälistä henkilökuntaa! Syötiin paikalla herkulliset pitsat ja nautittiin aurinkoisesta säästä. Kahvituvan vieressä on ulkona Kivipuisto Stenpark, joka on merkattu monella sivustolla nähtävyydeksi. Itse en pitänyt sitä erityisen mielenkiintoisena paikkana, mutta jos Kahvituvalle pysähtyy, kannattaa kivet käydä katsastamassa. Hyvällä tuurilla aidan toisella puolella saattaa nähdä myös lampaita! Pitkilläkin reissuilla Kahvitupa on erinomainen pysähdyspaikka, ja samalla voi tukea jotain muuta ruokapaikkaa kuin suuria huoltoasemaketjuja.

Sellainen oli meidän Vöyrin reissumme. Paljon näimme, mutta varmasti jotain jäi vielä näkemättä tuosta pinta-alaltaan laajasta kunnasta. Ehkä ensi kerralle vielä lisäisin Tottesundin kartanon, jossa itse Jean Sibelius on mennyt naimisiin. Pitää sitä jotain jättää tulevankin varalle!

Kuukauden ekoahdistus: Vaatteiden kierrätys - mihin ne oikein kuuluvat?


Aloitin projektin, jota kutsun nimellä Kohti vastuullista vaatekaappia. Ensimmäinen askel projektissa on vaatekaapin läpikäyminen. Pistin ison osan vaatekaapistani myyntiin, mutta jäin pohtimaan, mitä tehdä niille vaatteille, joista en usko saavani rahaa.

Ensimmäisenä päähän pälkähtävä vaihtoehto: lahjoittaminen. Olen lahjoittanut aiemmin tavaraa Facebookin roskalavalla, mutta kokenut sen turhauttavaksi noutojen sopimisen ja kaiken pienen nypläämisen kanssa. Siksi tälläkin kertaa vähintään yksi jätesäkillinen vaatetta lähtee hyväntekeväisyyteen anonyymina.


Asuinkaupungissani Vaasassa on SPR:n kirpputori, jonka ulkopuolella on 24/7 käytössä oleva lahjoituslaatikko. Olen poikaystäväni kanssa kyseisen kirppiksen vakioasiakas, mutta olemme vieneet lahjoitukseen varmaan tuplasti sen määrän tavaraa, mitä olemme sieltä ostaneet. SPR ottaa lahjoituksia vastaan ja myy ne kirpparilla. Tulot käytetään luonnollisesti SPR:n toimintaan ja uskoakseni kyseisen kirpparin ylläpitoon. Vien mielelläni sinne käyttökelpoista vaatetta, sillä pääsen itse helposti eroon tavarasta, jonka joku muu ostaa tuottaen rahaa hyväntekeväisyyteen.

Suurempi murhekryynini on vaatteet, jotka eivät enää kelpaa edes lahjoitukseen. Toisin sanoen puhun vaatteista, jotka ovat rikki tai sillä tavalla likaantuneita, ettei pesu auta. Mihin tällaiset vaatekappaleet kuuluvat?

Järjen ääni sanoo, että rikkinäiset vaatteet kuuluvat tietenkin roskiin. Se, että Suomessa syntyy jopa 100 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä vuodessa, saa miettimään asiaa uudestaan. Voiko rikkinäisiä vaatekappaleita jotenkin hyödyntää?

Nyt näppärät käsistään vastaavat, että korjaa vaate. Tämä olisikin erittäin hyödyllistä. Mun on myönnettävä, että minä en kertakaikkiaan osaa korjata pahasti revenneitä vaatteita. En ole käyttänyt ompelukonetta yläasteen jälkeen, enkä osaa käsin ompelemalla päätellä lankaa. Yksinkertainen ratkaisu, eli opettelu, ei todennäköisesti tuota tulosta siinä määrin, että osaisin kaikki rikkinäiset vaatteeni korjata.

Jotkut näppärät ihmiset tekevät myös vaatteista esimerkiksi rättejä. Tämä varmasti pätee joihinkin vaatteisiin, mutta haluanko kotiini jostain vanhoista sukista ja alusvaatteista tehtyjä rättejä? Kankaan määrän huomioon ottaen niistä tuskin kummoisia pölynpyyhkijöitä saisi.

Rikkinäistä vaatetta ei saa laittaa lahjoitusbokseihin, enkä siellä Facebookinkaan puolella viitsi ilmaiseksi jaella vanhoja ja virttyneitä sukkiani tai puhki kuluneita kollareita.


Päädyn siis kuitenkin heittämään vaatteet roskiin. Hampaita kiristellen, omatunto soimaten vien vaatteeni taloyhtiön pihalla nököttävään sekajäteroskikseen. 

Huomiseen mennessä olen jo unohtanut asian.

Lue myös:

Q&A: Kysy mitä vaan! Plus 10 faktaa minusta


Heippa kaikki! Mulle on viime aikoina tullut paljon lisää liikennettä blogiin ja luonnollisesti joukossa on paljon uusia lukijoita. Siksi ajattelin, että nyt olisi sopiva hetki kysymyspostaukselle. Eli ohjelmassa on tosiaan se, että te kysytte ja minä vastaan. Kysymyksiä voi esittää taivaan ja maan väliltä - asiallisuuksissa pysyen, tietenkin. Tykkään vastata syvällisiin ja kiperiin kysymyksiin, eli pistäkääpä niitä kehiin kommenttikentän puolelle!

Jotta postaus ei olisi pelkkää kysymysten kerjäämistä, kerron teille kymmenen täysin satunnaista faktaa itsestäni.


1. Oon horoskoopiltani leijona ja koen sen kuvaavan mua täydellisesti. Meidän makkarin seinällä on taulu leijonan tähtikuviosta, ja sama kuvio on tatuoitu mun oikeaan olkavarteen. (Tässä vaiheessa suurin osa lukijoista pitää mua ihan hömppäilijänä ja sulkee postauksen)

2. Jouduin edellistä kohtaa kirjoittaessani googlettamaan, mikä osa kädestä on kyseessä. Olisin itse sanonut käsivarsi, joka on myös oikea vastaus. Googletan usein kaikki pikkuasiatkin, joita en tiedä, ja saatan viettää Wikipediassa tuntikausia klikkaillessa artikkelista toiseen.

3. Puolet mun suvusta on ruotsinsuomalaisia. He ovat siis suomalaistaustaisia, Ruotsissa asuvia henkilöitä, joilla on ainakin Ruotsin kansalaisuus (ja ehkä Suomenkin, en tiedä). Ehdin tavata mun ruotsinsuomalaisen isoisäni kaksi kertaa elämäni aikana ennen kuin hän menehtyi vuosi sitten. Toivoisin näkeväni sen puolen sukua enemmän lähitulevaisuudessa, jos vaan koronatilanne helpottaisi.

4. Aivastan aina noin 4-9 kertaa peräkkäin ja useasti päivässä. Kiusallista näin korona-aikaan. Oon opetellut aivastamaan hiljaisesti, mutta silloin mieleeni nousee aina lapsena kuulemani juttu siitä, että nenästä kiinni pidettäessä aivastaessa päästä katkeaa verisuoni.

5. En juo limsaa ollenkaan enkä ole koskaan oikeastaan juonutkaan muutamia maistiashörppyjä lukuunottamatta. En pidä yhtään hiilihaposta, se vaan polttelee ja sattuu suussa. Usein ruokapaikoissa ja pienissä putiikeissa ei ole saatavilla muuta kuin limsaa ja soodavettä sekä pillimehuja, joita juon muiden vedellessä ties mitä kokiksia. Sininen vadelmatrip on mun suosikki!

6. Aloitan aina koko kodin suursiivouksen keittiöstä, ja lopetan sen neljän tunnin päästä hinkattuani jotain olemattomia minitahroja jääkaapin hyllyiltä, jonka jälkeen olen ihan kyllästynyt koko siivoamiseen.


7. Mulla on sähköpostissa tällä hetkellä 26 422 lukematonta viestiä. Avaan sähköposteista aina vaan mielenkiintoisimmat ja tärkeät viestit, ja loput jätän kasvattamaan lukemattomien viestien lukua.

8. Rakastan tutkia karttaa ja olen koukuttunut peliin, jossa täytyy nimetä 15 minuutissa kaikki maailman 196 valtiota. Viimeksi tänään muistin kaikki valtiot. Aiemmin jos jokin maa tuntui hankalalta muistaa, luin siitä tietoa netistä niin paljon, että nimi jäi väkisin mieleen. Testin löydät täältä - kerro, kuinka paljon sait oikein!

9. Laulan itsekseni todella paljon, usein omilla sanoilla ja sävelkin aivan päin prinkkalaa. Fredin kanssa leikkiessä laulan sille tosi usein jotakin omia höpöhöpö lauluja. Jos en laula, niin puhun paljon itsekseni.

10. En osaa kävellä ja juoda vesipullosta samaan aikaan, vaan mun pitää aina pysähtyä juomaan. En ymmärrä, miten ihmiset pystyy juomaan kävellessään ilman, että vesi läikkyy pitkin naamaa.

Siinä kymmenen faktaa minusta - nyt on sinun vuorosi kysyä multa mitä ikinä haluatkaan tietää!

Viikonloppu, jolloin elämä tuntui hetken normaalilta

Kaupallinen yhteistyö Vaasa Festivalin kanssa


Viikko sitten vietettiin tällä hetkellä Suomen suurinta festaria, Vaasa Festivalia. Yhtään liioittelematta voin sanoa viikonlopun olleen mahtava. Pitkästä aikaa ylipäänsä jossain tapahtumassa käynti teki hyvää. Oli ihana kohdata ihmisiä, niin tuttuja kuin tuntemattomiakin, ihan kuin tätä kummallista, loputonta korona-aikaa ei olisi ollutkaan. Monet artistit totesivat nauttivansa suunnattoman paljon keikkailusta, sillä tämä oli monelle kesän toinen keikka. Esiintyjien ilo välittyi hyvin yleisöön ja nosti viikonlopun rentoa tunnelmaa entisestään. Hetken tuntui, ettei maailmassa mitään poikkeustilaa olisikaan.

Monet varmasti miettivät, onko korona-aikana turvallista käydä festareilla. Rehellisesti käsi sydämellä voin sanoa, että nämä festarit oli järjestetty todella hyvin ja kävijälähtöisesti. Avin määräysten mukaisesti jokaiselle festarikävijälle oli varattu oma istumapaikka pöydän äärestä. Tämä oli todella kiva lisä, ja toivoisin sen jäävän tavaksi. Käsienpesupisteitä löytyi riittävästi, käsidesiä oli joka puolella, vessat pysyivät puhtaana ja palvelut toimivat. Laaja ruokavalikoima miellytti, ja pyytämällä sai alkoholittomia drinkkejä. Erityiset kiitokset menevät siivousryhmä Kiffelille, jotka pitivät paikat puhtaina ja desinfioituina koko festarien ajan. Turvaväleistä toki tuli huolehtia itse, ja vaikka kaikki eivät niitä noudattaneet, oli yleisössä selvästi väljempää kuin yleensä. Ainut lisä, mitä olisin toivonut, oli vip-puolelle oma vesipullon täyttöpiste. Se kuitenkin on pikkujuttu kokonaiskuvassa.

Lauantain pääesiintyjä ja mun hartaiten odottamani bändi, Apulanta, perui esiintymisensä kaksi päivää ennen keikkaa. Pakko myöntää, että se harmitti aivan suunnattoman paljon. Perumiseen oli kuitenkin hyvä syy eli rumpalin sairaalaan joutuminen, ja Vaasa Festival hommasi nopeasti korvaajaksi Elastisen. Onneksi sentään saatiin hyvä esiintyjä tilalle, joten festareista jäi silti päällimmäiseksi erittäin hyvä mieli ja odotus ensi vuoden festareita kohtaan.

Kiitos Vaasa Festival upeasta viikonlopusta! Nyt kuvia, joiden avulla pääsette fiilistelemään tunnelmaa kesän parhaasta tapahtumasta upeassa merenrantamiljöössä vielä kerran.


Liput saatu Vaasa Festivalilta somenäkyvyyttä vastaan.

Retki Lappiin ja yli 300 euron älysormus


Pari viikkoa sitten tein nopean viikonloppuretken Lappiin. Olin perillä perjantaina kymmenen jälkeen ja lähdin pois jo sunnuntaina puoli neljän aikaan, eli kyse tosiaankin oli nopeasta reissusta. Kävin moikkaamassa perhettäni, joita olen nähnyt viimeksi maaliskuussa. Yövyin tällä kertaa vain sisarusteni luona, ja se oli hyvä päätös. Veljen uusi asunto oli hieno, ja siskon lapset hurmasivat mut jälleen kerran. Huippua, että välimatkasta huolimatta meidän sisaruskolmikon välit ovat pysyneet niin läheisinä.

Junamatkat menivät yllättävän hyvin, sillä menomatkan käytin lauantaisen postauksen kirjoittamiseen, joten aika kului nopeasti. Paluumatkalla taas pääsin auton kyydissä Rovaniemeltä Kemiin ja Kokkolasta Vaasaan, joten junassa vietin vain matkan Kemistä Kokkolaan. Oli kivaa vaihtelua taittaa osa matkasta autolla, vaikka kyllä Vaasaan päästessä oli jo peppu puuduksissa kaikesta istumisesta. Mietin tekeväni postauksen, jossa jaan vinkkejä pitkistä junamatkoista selviämiseen, olenhan jo aika konkari valtion rautateillä. Kiinnostaisiko?


Sitten toiseen jännittävään aiheeseen: ostin älysormuksen! Tarkemmin kerrottuna Oura ringin, joka on siis suomalainen keksintö. Olen puolisen vuotta seurannut poikaystäväni Ouran käyttöä, ja lopulta raaskin ostaa sormuksen itsellenikin. Haluan laittaa elämäntapojani pieneen remonttiin. Tunnistan ongelmieni lähteen olevan nukkumisessa, sillä yöt eivät mene aina kovinkaan rentouttavasti. Heräilen paljon ja näen levottomia unia. 

Oura on hyvä nimenomaan unen laadun tarkkailuun. En odota sormukselta ihmeitä, mutta tähän mennessä on ollut kiva tutkia tilastoja omasta unesta ja yrittää täyttää päivän aktiivisuustavoite. Maksoin sormuksesta 329 euroa postikuluineen, eli ihan halpa lelu tämä ei ollut. Toisaalta monet maksavat puhelimesta helposti enemmän, ja Ouran tulisi olla älypuhelinta pitkäikäisempi. Haluaisitteko kuulla älysormuksesta lisää käyttökokemuksia myöhemmin?


Muuten arki on ollut aika samanlaista kuin koko kesänä. Töitä on jokaisena arkipäivänä, ja muuten päivät menevät poikaystävän ja Fredin kanssa kotona puuhaillessa. Mun työsopimus loppuu tämän kuun loppuun, ja sen jälkeen pitäisi keksiä jotain uutta. Toki saan itseni pidettyä kiireisenä myös opintojen ja blogin avulla, mutta raha tulee aina tarpeeseen. Mulla on myös mieletön matkakuume, mutta siihen en saa hetkeen laitettua rahaa, kun maailman tilanne on mikä on.

Mitäs te ootte viime aikoina puuhailleet? Mulle saa muuten mieluusti kertoa postaustoiveita liittyen ekologisuuteen, matkailuun tai ihan mihin vaan. :)

En ole juonut alkoholia puoleen vuoteen - miksi?

Mietin pitkään, haluanko edes kirjoittaa tästä aiheesta. Alkoholin käyttö on kuitenkin Suomessa niin iso osa kulttuuria, vähän hyvässä ja enemmän pahassa, että keskustelua tulisi pitää yllä. Tieto lisää vastuullisuutta ja niin pois päin.

En tosiaan ole nyt reilu puoleen vuoteen ottanut pisaraakaan alkoholia, vaikka aiemmin olen käyttänyt alkoholia silloin tällöin. Mistä tämä muutos johtuu?

Ensinnäkin, alkoholin käyttöni on parin vuoden sisään ollut muutenkin hyvin vähäistä. Myönnän näin opiskelijana ottaneeni enemmänkin huikkaa monta kertaa, mutta oikeasta humalatilasta on aikaa jo muutama vuosi. Humalahakuisen juomisen poisjäämiseen on yksinkertainen syy: vihaan krapulaa yli kaiken. Krapulan voi välttää varmasti vain juomatta olemisella, joten ihan huomaamatta alkoholimäärät alkoivat pienenemään.
Join kuitenkin silloin tällöin lasin viiniä tai saunajuomana siiderin. Kärsin usein kovista migreeneistä, ja pienikin määrä alkoholia saattaa laukaista kohtauksen. Se on suurin syy, miksi olen vähentänyt yksittäistenkin alkoholiannosten määrää. Migreenikohtaus saattaa kestää useita päiviä, ja mielestäni saunasiideri ei ole sen arvoinen. Alkuun otin saunaan mukaan alkoholitonta siideriä tai olutta, mutta nyt nekin on vaihtunut jääteehen tai jääneet kokonaan pois.

Tammikuun lopussa otin puolikkaan pullollisen inkivääriolutta saunan jälkeen, ja seuraavan päivänä lasin skumppaa. Sen jälkeen alkoholi on jäänyt kokonaan pois osittain tiedostaen, osittain tiedostamatta. En ole päättänyt, että en saa juoda - ei ole vain tehnyt mieli. Sen kummempaa syytä mulla ei juomattomuuteen ole.
En tiedä, kuinka kauan holittomuus tulee kestämään. Kirjoitan tätä postausta perjantaina ja olen lähdössä festareille, jossa on kattava viinivalikoima. Voi olla, että otan lasillisen tai pari siis jo tänä viikonloppuna - tai voi olla, että en ota nyt enkä myöhemminkään. 

Päihteettömyys on tuntunut hyvältä, ja migreeniin voi syitä hakea nyt muualta. Juon alkoholia jos juon, enkä ota siitä itselleni mitään paineita. Onneksi ystäväporukkani on sen verran fiksu, ettei mun ole tarvinnut selitellä juomattomuuttani kellekään. Oikeastaan aihe ei ole noussut esiin missään vaiheessa. Kerran olen käynyt terassilla kesällä, ja otin alkoholittoman juoman. Pieneksi yllätyksekseni niin tekivät kaikki muutkin porukastamme ihan muuten vaan.

Käytätkö sinä alkoholia?

Täytän tänään 27 eikä mulla ole lapsia tai omistusasuntoa, ja silti olen onnellinen

Täällä kirjottelee tuore 27-vuotias, heippa! Mulla on tänään siis syntymäpäivä. Oon aina tykännyt siitä, että synttärit ovat loppukesästä - vielä on koulujen loma-aika ja kesä täydessä vauhdissaan, ja aina on jotain odotettavaa loppukesälle. Tänään olen iltavuorossa, joten en ehdi synttäreitäni viettämään. Sen vuoksi pidimme juhlapäivää jo lauantaina, jolloin kävimme kiipeilypuisto Zip Parkissa ja sain syödä eteeni valmiina tarjoillun aamupalan pitkän kaavan kautta parvekkeella. Täydellistä.


Tänä vuonna en ole kokenut samanlaista ikäkriisiä kuin esimerkiksi viime vuonna. Olen totuttautunut jo ajatukseen 27-vuotiaana olosta. Vähän kauhistuttaa, kuinka vähän vuosia on jäljellä kolmeenkymppiin, mutta toisaalta koen olevani hyvässä elämäntilanteessa ikääni nähden.

Mulla ei ole lapsia tai omistusasuntoa, kuten monella mun ikäisellä on. En ole naimisissa enkä edes kihloissa. Sen sijaan mulla on alempi korkeakoulututkinto yliopistosta, ja gradua vaille valmis maisteritutkinto. Oon vakaassa parisuhteessa ja meillä on maailman ihanin kissa, jonka adoptoimme yhdessä. Asun vuokralla kodissa, jota parempaa en voisi toivoa.

Mulla on siis asiat aika hyvin. Joskus kriiseilen, että oon jotenkin myöhässä kun ei ole lapsia olemassa eikä vielä lähitulevaisuuden suunnitelmissa. Facebook ilmoittaa milloin kenenkin lapsuuden luokkakaverin menneen naimisiin tai tulleen vanhemmaksi. 


Mulla on kolme isoa syytä siihen, miksi en ole itse samassa tilanteessa: halusin opiskella rauhassa korkeakoulututkinnon ja halusin nähdä maailmaa. Lisäksi nykyinen parisuhteeni alkoi mun ollessa 24-vuotias, ja halusin ja haluan edelleenkin viettää ensin ihan rauhassa kahdenkeskeistä aikaa.

Asiat 27-vuotiaana ovat siis juuri niin kuin niiden on hyvä olla. Jokaisella on oma polkunsa, ja niitä ei kannata verrata muihin. Ja eihän sitä tiedä, mitä mun elämään seuraavina vuosina mahtuu  - elämä kun tuppaa olemaan sillä lailla yllätyksellistä.

Lue myös:

INSTAGRAM LAURAHELINI

Copyright © Laura Linnea